Tänään ortodooksisessa kirkossa on vietetty Karjalan valistajien yhteistä juhlaa. Tämä juhla ei ole aina löytynyt ortodoksisesta kalenterista. Juhla on myös nk. paikallisjuhla.
Tätä Karjalassa eläneiden ja vaikuttaneiden pyhien juhlaa on vietetty vuodesta 1957 alkaen lokakuun 31. ja marraskuun 6. päivän välisenä lauantaina. Samaan aikaan luterilaisessa kirkossa vietetään pyhäinpäivää.
Suomen ortodoksisessa kirkossa kaivattiinkin aikanaan luterilaisen pyhäinpäivän vierelle omaa kirkollista juhlaa. Näin sitten syntyi Karjalan valistajien juhla. Juhalalla haluttiin osoittaa, miten ortodoksisessa kirkossa kunnioitetaan pyhiä sekä kertoa menetetyn Karjalan ja siellä vaikuttaineiden pyhien merkityksestä Suomen ortodoksiselle kirkolle ja sen jäsenistölle.
Suuri osa tänä päivänä muisteltavista pyhistä on ollut suuresti vaikuttamassa kristinuskon ja ortodoksisen tradition leviämiseen ja vakiintumiseen Karjalan sekä muuten Suomen alueella. Tunnetuimpia pyhiä Karjalan valistajien listassa ovat varmastinkin Valamon luostarin perustaja pyhittäjät Sergei ja Herman Valamolaset, Konevitsan luostarin perustaja pyhittäjä Arseni Konevitsalainen, Syvärin luostarin perustaja pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen sekä Petsamon luostarin perustaja pyhittäjä Trifon Petsamolainen. Pyhien määrä listassa on kuitenkin kasvanut, mitä enemmän on saatu tietoa eri aikoina vaikuttaneista karjalaisista pyhistä. Nykyään listasta löytyy yli 70 tänä päivänä muisteltavaa pyhää.
"Oi ylistettävää ihmettä!
Maan asukkaat pyhittäjäisämme hamasta nuoruudestaan,
palaen rakkaudesta Kristukseen,
kilvoituksella ja rukouksella voittivat himot ja synnit.
Käyden hengellisiä portaita he nöyryydessä
kohoavat evankeliumielämän täydellisyyteen.
Kristus Jumala on antanut heidät Karjalan maalle suuriksi valonlähteiksi
tekojensa valkeudella valistamaan meidän sielumme."
(avuksihuutostikiirat, 6. säv)
Samanlaista edesmenneitten muisteluperinnettä ei tähän juhlaan varsinaisesti liity, kuten samana päivänä vietettävään luterilaisten pyhäinpäivään. Ortodoksisessa kirkossa on muina aikoina varsinaiset yleiset vainaijien muistelupäivät, vaikka toki vainajia voi muistella aivan koska vain. Ja myös ortodokseilla on tullut tavaksi käydä hautausmaalla viemässä kynttilöitä ja kukkia haudoille Karjalan valistajien juhlan aikana.
Omassa seurakunnassa on tapana, että liturgian ja kirkkokahvien jälkeen hautausmaalla toimitetaan litania Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä sekä lisäksi pyydettäessä muilla haudoilla. Tänä vuonna saimme nauttia mukavan syksyisestä kirkkaasta kelistäkin hautausmaalla käydessämme.
Kommentit
Lähetä kommentti